Kotijoukkue otti ottelun alussa myös pallollisen tekemisen tiukasti haltuunsa. Ensimmäinen vaarallinen paikka Vasa IFK:lle tuli jo kolmannella minuutilla, kun isäntien hyökkääjä ajoi voimalla palloon, joka näytti jo olevan Herculesin maalivahdin Ville Sepän hanskoissa ja sai puskettua sen niistä ylärimaan, minkä jälkeen kolhittu Seppä sai vangittua pallon syliinsä.
Toinen läheltä piti -tilanne omassa päässämme syntyi viiden minuutin pelin jälkeen, kun VIFK:n hyökkääjä tuli taas varsin railakkaasti ja kontaktia varomatta tavoittelemaan puskupalloa, tällä kertaa Herculesin itseoikeutettuna Air Force Onena tunnettua Mikel Gurrutxagaa vastaan, eikä vastoin odotuksiamme pilli soinut tälläkään kertaa. Jälleen tuloksena oli poikkiparrusta takaisin pelattavaksi kimmonnut pallo, jonka toinen vaasalaispeluri epäonnekseen aivan maalin edestä ei vain tuhannen, vaan miljoonan taalan paikasta sai sutaistua hieman vasemman tolppamme ohi.
Isännät jatkoivat ärhäkkää prässäämistään ylhäältä, eikä Hercules näyttänyt saavan peliään rauhoitettua. Yleisen syyttäjän lailla päälle puskevat pohjalaiset saivat pakotettua yleensä varmalta ja viileältä toppari Joni Leskelältä harhasyötön ja pääsivät puolittaiseen 2 vastaan 1 -hyökkäykseen pelikelloon kerryttyä minuutteja täyden tusinan verran, mutta eivät onneksi saaneet puolustajiemme nopeiden reagointien ansiosta tilanteesta lopulta edes laukausta aikaan. Tilanteen lauettua Seppä joutui heittämään pallon sivurajalta yli, ja VIFK joutui vaihtamaan takareisivammalta vaikuttaneen loukkaantumisen vuoksi kentältä Roni Jääskän. Tilalle tuli Junior Oyono.
Reilun vartin jälkeen Herculesillakin alkoi sujua. Saimme luotua parin minuutin sisään kolme vaarallista hyökkäystä, muttemme niistä kuitenkaan valmista jälkeä. Tahtipuikon heiluttaminen siirtyi silti pääosin meille, ja jakson puolivälissä Paul Obi kokeili reilusta 25 metristä, mutta napakka veto suuntautui liiaksi kohti VIFK:n maalivahtia Jussi Virkajärveä, joka pään päältä pallon hanskoistaan rähmättyäänkin sai sitten poimittua pompusta pelivälineen haltuunsa.
Hieman vajaan puolen tunnin kohdalla läheltä liippasi jälleen: Obi keskitti aivan oikean kulmalipun läheltä oivallisesti maalille ja Nazim Amokachi laukoi ilmasta lujaa, mutta valitettavasti reilun metrin verran ohi VIFK:n maalin.
Koko ottelun ainoa varoitus nousi 31. minuutilla Herculesin Alain Pecharromanille rangaistusalueen rajalla kaatumisesta. Se ei hyvää vaihetta pelannutta Herculesia hidastanut, ja minuuttia myöhemmin pommitti vuorostaan Marcos Moreno rangaistusalueen oikean kulman tuntumasta: jälleen torjunta hyvin sijoittuneelle Virkajärvelle.
Kymmenkunta minuuttia ennen jakson loppua VIFK sai pitkästä aikaa paikan, mutta Herculesin Seppä liimasi matalan vedon varmasti. Isännät pääsivät silti takaisin jyvälle pelistä, ja 39. minuutilla vain Sepän loistava liikkuminen ja sijoittuminen ylhäällä olleen puolustuslinjan yli pelatussa yksin läpi -tilanteessa piti taulun nollilla.
Toisessakin päässä nähtiin vielä ennen puoliaikaa maalivahdilta upea pelastus, kun Paul Obi pamautti boksin sisältä upean kierteisen vedon kohti aivan oikeaa takakulmaa, mutta Virkajärvi sai kuin saikin sormenpäänsä pallon tielle, eikä tuloksena ollut kulmaa kummempaa.
Tauolle mentiin siis kummankin joukkueen useista paikoista huolimatta maalitta. Ensimmäinen vartti oli isäntien, sen jälkeen me loimme valtaosan paikoista.
Toisen jakson ensimmäiset viisi minuuttia VIFK piti meitä miltei pilkkanaan, mutta Seppä maalillaan kesti, ja kenttäpelaajamme saivat – joskin hädin tuskin – sen verran roiskittua palloja pois, etteivät isännät päässeet juhlimaan. Noiden jokseenkin synkkien minuuttien jälkeen Hercules sai taas palautettua tekemiseensä edes hieman malttia ja kontrollia, ja vaikkemme osin lukuisten paitsiovihellystenkään vuoksi saaneet hyökkäyskolmanneksella juuri mitään aikaan, ei omassakaan päädyssä ollut koko ajan hätää.
Tunnin molemmin puolin molemmat hakivat muutosta vaihdoilla. Ensin VIFK otti kentältä Riku Jääskän ja pisti sisään Adisu Holmströmin, ja seuraavaksi Herculesin Nazim Amokachi teki tilaa Miika Lammelalle.
Hercules vaihtoi toisen kerran 83. minuutilla Joni Leskelän siirtyessä sivuun ja Jerome Ogbuefi tuli viheriölle.
Aika lailla kuin salamana kirkkaalta taivaalta Paul Obi sitten iski: Ottelun 86. minuutilla Herculesin maalitykki tälläsi yhdestä harvoista toisen jakson kontrolloidusti maalintekoetäisyydelle päässeistä hyökkäyksistämme sen kauan haetun ja kaivatun maalin VIFK:n verkon perukoille. Kolmen vaasalaispuolustajan keskeltä ammuttu veto viidestätoista metristä maalin vasempaan laitaan kymmentä minuuttia aiemmin krampanneesta jalasta piittaamatta jätti mainiosti torjuneen Virkajärven vaille mahdollisuuksia.
Pian ottelun ainokaiseksi jääneen johto-osuman jälkeen Herculeskin käytti viimeisen vaihtonsa, kun maalin tehnyt ja aiemmin krampista kärsinyt Paul Obi pääsi hieman jalkaansa ontuen huilaamaan ja Junior Obagbemiro loppuminuuteiksi kentälle.
Parhaina pelaajina palkittiin Herculesilta ottelun ainoan maalin tehnyt ja jälleen kerran pirteästi pelannut Paul Obi ja VIFK:lta Eetu Pullola. Yleisöä tätä jännittävää ottelua oli Vaasassa katsomassa 122 maksanutta katsojaa.
Päävalmentaja Ismael Díaz sanoo, että Hercules pelasi todennäköisesti kauden huonoimman ottelun, ja tekosyytä ei saa hakea siitä että Hercules-kokoonpano ei ollut loukkaantumisten vuoksi optimaalinen.
– Tänään pelasimme huonosti. Vastustajalla oli niin paljon mahdollisuuksia omien virheidemme vuoksi. Mutta vaikka pelasimme tänään huonosti, on tämän päivän esitys kypsän joukkueen merkki: vaikkemme pelanneet hyvin, voitimme kolme sarjapistettä. Jatkamme kovasti töitä tällä viikolla, yritämme parantaa ja näyttää tätä edeltäneiden otteluidemme pelin tason voittamalla kolme pistettä Närpes Kraftilta faniemme edessä, Díaz päättää.
Teksti: Pekka Peni