Meillä oli monta pohjois-suomalaista nuorta pelaajaa riveissä tällä kaudella, jotka kehittyivät lupaavasti. Heistä 4-5:llä on aito mahdollisuus kehittyä ammattilaispelaajiksi, mutta siihen tarvitaan muutosta. Niin pelaajien omassa suhtautumisessa tulevaan ammattiinsa, kuin Herculesin toimintamallissa valmistaa pelaajia tulevaa uraa varten. Sen takia Herculesissa tulee tapahtumaan suuria mullistuksia jo tämän vuoden aikana. Tarkemmin muutoksista tulevina viikkoina, mutta tässä juttusarjassa ehkä jotain vinkkiä futisforumin sherlockeille ja muille suomalaisesta futiksesta kiinnostuneille.
JS Herculesin riveihin tuli tällä kaudella kolme nuorta länsi-afrikkalaista pelaajaa. Lisäksi meillä kävi kolme intialaista pelaajaa heinä-elokuussa treenaamassa noin nelisen viikkoa. Yhteistyökumppaneiden avulla ryhdyimme laittamaan näitä pelaajia fyysisesti ja henkisesti kuntoon ammattilaisuraa silmällä pitäen. Kuntosali Alexander Oulun keskustassa antoi tilat käyttöön fysiikkatreeneille, Haipakka Oy:ltä tuli fysiikkavalmennus ja urheilijoiden performanssitestauksesta vastasi Fox in the Box.
Keskitytään tässä postauksessa noihin intialaisiin vieraisiin ja palataan Paul Obiin, Junior Tangkoon ja Ewelike Chigozieen sekä pohjois-suomalaisiin lupauksiin seuraavaksi.
Chennai City FC:n pelaajat olivat kaikki varsin kevytrakenteisia, teknisesti taitavia ja nopeita. Mutta fysiikkapuolella heillä kaikilla oli, ja on, paljon parannettavaa. Sen lisäksi ihan perustietämyksessä, mitä harjoittelu vaatii ja miten suorituskykyä voi nostaa, oli huomattavia puutteita. Vajaassa neljässä viikossa ei ehdi mitään ihmeitä tekemään, mutta testasimme heidät Fox in the Box -labrassa kattavasti alussa ja lopussa. Tulokset olivat lyhyestä ajasta huolimatta vakuittavia. Alkutestien jälkeen luotiin yksilökohtainen ohjelma, määritettiin tavoitteet harjoittelulle, opastettiin urheilijan ravitsemuksesta sekä levon ja palautumisen merkityksestä. Pelaajien kauden alku oli vielä kaukana, joten tavoitteeksi asetettiin testeissä puutteellisiksi havaittujen peruskestävyyden ja lihasmassan kehittäminen. Jo neljässä viikossa saatiin huomattavia parannuksia aikaan, kun esimerkiksi kahden pelaajan alaraajojen lihasmassa kasvoi toista kiloa. Kolmas vieraileva intialainen pelaaja ei oppinut syömään ohjeiden mukaisesti riittävästi, jolloin hänen lihasmassansa ei kasvanut. You eat, you grow. Joskus näinkin yksinkertainen ohje ei ole kaikille itsestäänselvä!
Pelaajille oli lopulta kaikkein hyödyllisintä saada konkreettista oppia siitä, miten omaa työkalua, eli kehoa, tulee kohdella ja harjoittaa, jotta voi valitsemassaan ammatissa kehittyä. Jää nähtäväksi toteuttavatko pelaajat heille laadittuja harjoitusohjelmia kotona Intiassa. Edwin Vanspaulin suhteen ainakin on toivoa, sillä hän suorastaan valaistui siitä, mitä oikeanlainen harjoittelu voi parhaimmillaan merkitä henkilökohtaisessa performanssikehityksessä. Edwinin osalta fysiikkavalmennus jatkuu etäohjauksella läpi tulevan kauden, sillä Herculesin uuteen toimintamalliin kuuluu myös etävalmennus. Sitä varten seuran yhteistyökumppanilla Claned:lla on olemassa loistavat työkalut. Kaksi muuta pelaajaa eivät ehkä olleet niin ”itseohjautuvia” ja Intian vaatimustason tietäen heidän Suomessa olo saattoi jäädä kokonaiskehityksen suhteen turistireissuksi hyvin sujuneesta harjoittelusta ja roimasti parantuneista testituloksista huolimatta.
Intialaisten pelaajien pelillistä tasoa ei tarkkaan saatu selville, sillä virallisia pelejä he eivät pelanneet. Yksi treenipeli järjestettiin elokuussa ennen pelaajien kotiinpaluuta ja siinä he menivät muiden mukana. Perinteiseen, ja aina niin hedelmälliseen, ”Suomen sarjojen taso vs. muiden sarjojen taso maailmalla” -keskusteluun tämä tuskin antaa ihan hirveästi lisää bensaa. Urheilussa on tapana yliarvostaa omaa sarjaa ja osaamista suhteessa muihin. Jos ihan tylyjä ollaan, niin Suomi ja Intia ovat molemmat jalkapallomaailman trash-osastoa. Erottavana tekijänä se, että Suomessa olisi niin paljon mahdollisuuksia tehdä asiat paremmin. Jostain syystä suomifutiksessa ajelemme apurattailla eteenpäin, kun voisimme virittää allemme ihan kunnon koneenkin.
On ehkä hyvä antaa hieman taustatietoutta siitä, mistä maailmasta intialaiset vieraamme oikein Ouluun saapuivat. Jos meidän Palloliitto ja sen alle kuuluvat sarjat ovat irvikuvia hyvin öljytyistä organisaatioista, niin eipä tosiaan ole Intian I-Leaguekaan kummoinen viritys. Tälläkään hetkellä ei ole tietoa milloin se edes alkaa. Intian Super League (ISL) on vienyt siltä arvostusta ja yleisöä. ISL toimii franchise-mallilla ja kaupunkia kohden voi olla vain yksi seura. Seuran tulee maksaa 4 miljoonan dollarin maksu päästäkseen ISL:n jäseneksi. Liigaan sisältyy drafti-tilaisuus ja homma on kokonaisuudessaan varsin hyvin rakennettu 4kk:n mittainen mediatempaus. Atletico Madridin sisarseurassa Atletico Kolkatassa pelaa tulevalla kaudella mm. Jussi Jääskeläinen ja Njazi Kuqi.
Eli ei mikään ihme, että paikallisen pöllöliiton miehet ihmeissään miettivät, että miten he pystyvät pitämään omat henkilökohtaiset peruslahjuksensa nyt entisellä tasolla, kun oma liiga menettää suosiota. Väliaikaiseksi pelastukseksi on junailtu FIFA:lta U17 MM-kisat. Sen yhteydessä käyty kisapaikkakuntahuutokauppa on täyttänyt I-Leaguen itseaiheutetusta rappiosta ohentuneet kirjekuoret taas kahisevalla. Normaalien ”FIFAn kehitysavustusten” lisäksi, tietenkin.
Mahdollisuuksia Intiassa toki on vaikka mihin. Koko viisi henkeä sisältänyt intialaisten delegaatio olisi halunnut viedä Haipakan ja Herculesin fysiikkavalmennuksen kotiinviemisinä takaisin Intiaan. Kehittämämme Fox in the Box -performanssitestausjärjestelmä tulee olemaan heidän käytössään jatkossa. Jos tulevaisuudessa Chennai City FC haluaisi ottaa valmennuksen tosissaan, niin muutamakin osaava henkilö voisi saada paikallisissa pelaajissa mieletöntä kehitystä aikaiseksi, joka näkyisi hyvin nopeasti myös seuran palkintokaapissa. Tähän osaava ulkomaalaisten pelaajien värväyspolitiikka perinteisen lottoarvonnan sijaan, niin puhuttaisiin nopeasti jo dynastiasta. I-Leaguen rappiosta huolimatta se on suora reitti Aasian mantereen kisoihin, jossa pyörii jo isot rahat. Mutta katsotaan mihin yhteistyömme heidän kanssaan tästä etenee ja kilistellään vasta sitten.
Alla videoita intialaisten vierailusta Herculesin kuukauden mittaisella bootcampillä: