Kausi 2013, that’s what they call fall and rise
Herculeksen miesten edustuksen kausi alkoi pre-seasonilla hillityn mollivoittoisesti herkkujen ottaessa selkään jokaisessa neljästä harjoitusottelusta. Tässä vaiheessa kautta Herculeksen miehitys oli vielä melko hajanainen ja uusista tekijöistä ei ollut tietoa. Toivoa tulevaan kauteen ehti antaa jopa sensaatiomainen Regions Cup –ottelun voitto FC Sääripotkua vastaan – sensaatiomainen voitetun cup -pelin takia, ei vastustajan. Mutta jo seuraavalla kierroksella tuleva cupin voittaja FC Kiisto nuiji herkut 7-0 lukemin todellisuuteen.
Valmentajana alkukaudesta toimi Jukka ”Harppi” Harmaala, joka toi selvästi uudenlaista treenimotivaatiota uudenlaisten harjoitteiden myötä. Hercules pelasikin sarjan toisen pelinsä todella organisoidusti tulevaa sarjanousija OLS:aa vastaan saaden palkintona kuitenkin vain pisteen. Tämän jälkeen valmentaja ja seura jatkoivat kuitenkin eri teilleen, joka näkyi myös Herculeksen kangerteluna sarjassa, kun porukkaa organisoi välissä parikin pelaajavalmentajaa ja monitoimi-joukkueenjohtaja-huoltaja-valmentaja-Vesse.
Ensimmäisestä neljästä pelistä saldona oli kolme tasapeliä ja tappio 23.4 pelatussa sarja-avauksessa viime kaudella sarjaan noussutta OTP:ta vastaan. Tunnelma ottelussa oli todella hieno soihtujen ja monikymmenpäisen OTP –faniryhmän ansiosta, oikea meininki! Näitä otteluita seurasi surullinen kuuden ottelun tappioputki, joka vääjäämättä ajoi Herculeksen sarjataulukon pohjamutiin. Vielä tasapeli toisesta kohtaamisesta OTP:ta vastaan ja sarja oli Herkun osalta puolessa välissä 0-4-7 tilastoin eli 4 pisteen turvin.
Alkukauden aikana Hercules oli saanut riveihinsä kolme kovan luokan pelimiestä, kun Ville ”Muhos” Karhunen, Sampo ”voitan pääpallon, mutten osaa tähdätä sitä” Saukkonen ja Simo ”kauden hiukset ja maali” Myllymäki liittyivät mukaan herkkuihin. Ensimmäistä voittoa Hercules pääsi juhlimaan kotikentällään 3.8 Spartakkia vastaan lukemin 3-2. Tämä oli toinen peli, kun Herculeksen entinen pelaaja Ville ”tähtivalmentaja” Luotola toimi valmentajana. Ville luotsasikin loppukauden Herculesta menestyksellä, mitä varmasti edesauttoi tuntemus pelaajista jo ennestään. Myös Oulun söpöin tähtipelaaja Tommi ”Grande Culo” Päkkilä teki näihin aikoihin paluun Ouluun etelässä vietetyn kesän jälkeen.
Seuraavassa ottelussa OLS nuiji Herkut 8-0, mutta tämän jälkeen Hercules ottikin kaksi kovaa päänahkaa voittaen KemPan ja HauPan peräkkäisissä otteluissa. Kolme voittoa toivat jo vähän valoa tunnelinpäähän, tilanteen vaikuttaessa tätä ennen jo lähes toivottomalta sarjapaikan säilyttämisen kannalta. Tässä vaiheessa putoamiskamppailua kävivät Hercules, OPS Akatemia, Spartak, OTP, Kolarin Kontio ja Ajax.
Herkut matkasivatkin seuraavaksi tärkeään otteluun Kolariin. Reissusta muodostui sellainen epäonnen, tuhlailun ja sulamisen multihuipentuma, että sanottakoon vain pisteiden jääneen Kolariin ja seuran minibussin Pellon ja Tornion välille. Tämän jälkeen otteluita oli jäljellä vielä kuusi, joista Herkun tulisi voittaa vähintään puolet, jotta säilyminen olisi mahdollista.
Loppukiri alkoi vahvasti Herkun haettua vieraspisteet Kajaanista 1-2 voitolla. Mutta, jotta hommat eivät menisi liian helpoksi, niin seuraavassa kuuden pisteen ottelussa OPS Akatemiaa vastaan 0-2 johto vaihtui 4-2 tappioon ja keskikentänmoottori Myllymäen pitkään loukkaantumiseen. Onnekseen Herkut saivat vielä Lahdesta Ouluun opiskelevaan muuttaneen ”Yön” Timo Peltolan vahvistukseksi loppukaudeksi. Tämän jälkeen koettiin vielä riipaiseva tappio KajHan vieraillessa Oulussa, mikä lisäsi paineita viimeisiin peleihin.
Herkun loppukauden kiito silti riitti, kun joukkue vei ensin Rovaniemellä lahjat ”joulupukeilta” 2-4 lukemin, minkä jälkeen oli Kemin aika kaatua 2-1. Viimeisessä ottelussa Herkulla oli mahdollisuus varmistaa sarjapaikkansa vähintään tasapelillä, mutta varmuuden vuoksi koleasta syysillasta haettiin 0-2 voitto ja nähtiin samalla Aki Perätalon debyyttimaali!
Summa summarum:
Herculeksen kausi oli harvinaisen selvästi jakaantunut alku- ja loppukauteen. Alkukauden tilastojen ollessa 0-4-7 verrattuna loppukauden 7-0-4 on ero varsin huomattava. Kausi meni tuttuun tapaan puolustuksen kautta vastahyökkäyksin iskien, joka hyökkäyksen hyvien jalkojen ansiosta tuotti myös tällä kaudella kohtuullisen määrän maaleja. Kolarissa vastustajan vaihtopenkiltä kuullut ”Ei hemmetti ne on nopeita” kommentit eivät yleensä ole olleet herkkuihin yhdistettäviä huuteluita.
Silti ehkäpä kauden mielenkiintoisin seikka on Herculeksen suoriutuminen eri joukkueita vastaan. Kauteen lähdettäessä tavoitteena oli viedä täydet pisteet joukkueilta kuten OTP, OPS Akatemia, Kolarin Kontio ja Spartak. Sen sijaan OLS, HauPa ja FC Santa Claus AC peleistä ei juuri pisteitä budjetoitu. Mutta miten kävikään? Ensimmäiseltä nelikolta pisteitä kerättiin 5, kun taas jälkimmäiseltä kolmelta 8!
Päkkilän tiedettiin olevan suurimman osan kautta poissa ja maalintekijän viitta etsi uutta omistajaa kaudelle. Vastaus rukouksiin oli aladivareiden ikoni Matti ”Laiska-Masa” Verronen 11 maalillaan. Mies nähtiin kaudella muutenkin merkittävässä roolissa pelatessaan topparin ja hyökkääjän välillä jokaisella paikalla keskustassa, käyden myös heittämässä molemmilta reunoilta sivurajat. Ei kuulosta laiskalta, imagokriisi?
Kauden puolessa välissä taustajoukoissa tapahtui muutoksia, kun Pekka ”Peksi” Haaranen siirtyi loppukaudeksi Ville Luotolan rinnalle kentänlaidalle joukkueen johtajan/sarjan sähäkimmän huoltajan rooliin. Loppukauden menoa varmasti hyvän kokoonpanon lisäksi helpotti tietynlaisen pysyvyyden saaminen myös taustalle. Pelien ulkopuolella tapahtui myös, kun JS Hercules vietti 15 + 5 –vuotis juhlavuottaan noin 70 nykyisen ja entisen herkun kanssa elokuun lopuilla, mistä todisteeksi jäi hyvien muistojen ja kuvien lisäksi juhlavuosijulkaisu.
Jälkeenpäin katseltuna kaudesta jäi hyvä maku suuhun muutamaa ottelua ja loukkaantumista lukuun ottamatta. Kahtena edellisenä kautena on Herkkuja käynyt edustamassa kaksi eri ulkomaalaista parivaljakkoa melko isoissa rooleissa vuoden. Tänä kautena ei kuitenkaan ketään ”ulkopuolisia” ollut mukana, mikä luo parempaa pohjaa tulevaan kauteen. Silloin ei tarvitse toivottavasti etsiä kahta avauksen korvaajaa kuten aikaisemmin, vaan sarja päästäisiin aloittamaan tutulla kokoonpanolla.
Jalkapalloseura Hercules haluaa kiittää kaikkia pelaajia, joukkueita, taustajoukkoja, kannattajia ja sponsoreita kuluneesta kaudesta ja toivottaa tervetulleeksi mukaan myös ensi vuonna kentän laidalle, kiitos!